Työaikadirektiivi ja kuljetusala – ”Aika pahalta näyttää”

Euroopan parlamentti hyväksyi Suomen vastustuksesta huolimatta kesällä 2010 direktiivin, joka rajoittaa kuljetusyrittäjienkin työajan tiukasti keskimäärin 48 tuntiin seitsemän päivän aikana. Direktiivit ovat lainsäädäntöohjeita, joten Suomen eduskunnankin tulisi muuttaa työaikalakia direktiivin määräykset täyttäväksi määräajan sisällä. Kansanedustaja Arto Satonen (Kok.) kertoo, miten asian käsittely etenee.

Suomi oli pitkään EU:n mallioppilas, joka sopeutti lainsäädäntöään jopa vaadittua nopeammin. Toteutuessaan työaikadirektiivi olisi kuitenkin pienyrittäjävetoiseen kuljetusalaamme sopimaton rajoittaessaan yrittäjien työaikaa myös varsinaisen ajon ulkopuolella. Näin paperitöitä tai vaikkapa kaluston huoltoa ei saisi hoitaa ajojen jälkeen. Direktiivin saattamista laiksi asti ei olekaan juuri kiirehditty, vai kuinka, Arto Satonen?

– Euroopan parlamentin päätöksestä on nyt kulunut kaksi vuotta, mutta Suomi on viisaasti viivytellyt lain muokkaamista. Pian EU:lta alkaisi kuitenkin tulla notulia, ja syksyn aikana laista onkin odotettavissa eduskuntaesitys.

Arton mukaan lakimuutoksen läpimeno sellaisenaan ei olisi mikään läpihuutojuttu.

– Perustuslakivaliokunta tutkii, onko laki ristiriidassa perustuslaissa taatun elinkeinovapauden kanssa. Toteutuessaanhan laki asettaisi kuljetusyrittäjät epätasa-arvoiseen asemaan muihin elinkeinonharjoittajiin nähden.

Satonen ei näe direktiivin raunioittavan kuljetusalaa tai mullistavan sen rakenteita, mutta vaikutuksensa toteutuneella lailla silti olisi.

– Jos yrittäjä on ikääntynyt tai kalusto vaihdon tarpeessa, saattaa tämä olla muutenkin vaikeassa kannattavuustilanteessa yksi naula arkkuun. Suurille kuljetusfirmoillehan muutos ei suuria merkitse, koska niissä yrittäjä itse ei juuri enää ajoja suorita. Suurempana haittana näenkin vaikutuksen yleiseen lainkunnioitukseen – miten määräysten noudattamista valvottaisiin, paitsi asumalla yrittäjän kanssa?

Pelkkää jobinpostia ei Satosellakaan kuljetusalan yrittäjille ole.

– Dieselveron palautusjärjestelmää raskaalle liikenteelle ollaan luomassa. Jos Euroopan komissiosta saadaan lupa, merkitsee se 2-5 sentin palautusta dieselin litrahinnasta.

Kysyimme myös kahden Tyvi Oy:llekin alihankintatyötä ajavan yhden auton kuljetusyrittäjän näkemystä direktiivin vaikutuksista. Optimismi on yrittäjän perusominaisuus, mutta vuoden verran omaa firmaa pyörittäneen Timo Vikmanin on vaikea nähdä tilanteessa hyviä puolia:

– Aika pahalta näyttää. Toteutuessaan laki söisi lähes puolet työajasta. Kohonneita kustannuksia ei saa mitenkään rahtihintoihin, jolloin ainoa apu olisi valtion vastaan tuleminen jollakin tavalla vaikkapa dieselveron palautuksien muodossa.

Vielä synkempänä tilanteen näkee jo yli 20 vuotta kuljetusyrittäjänä toiminut Kalle Kuusisto. Kuusisto on joutunut hiljattain palaamaan itse rattiin nousseiden kustannusten tehtyä kuljettajan palkkaamisen mahdottomaksi.

– Jos laki toteutuu, niin se on pillit pussiin. Kuljetusyrittäjän päivät venyvät 12–15-tuntisiksi, jolloin auto seisoisi yli kolme päivää viikossa. Ei sillä enää uuden kaluston vähennyksiä makselisi.

Molemmat ovat samaa mieltä siitä, että yrittäjät eivät olisi samanarvoisessa asemassa. Esimerkiksi taksi- tai maansiirtoyrittäjät saavat paiskia hommia vaikka vuorokauden ympäri kenenkään puuttumatta. Yksimielisiä he ovat myös epävarmuuden vaikutuksesta tulevaisuuden suunnitelmiin. ”Kesällä piti perua jo sovitut autokaupat”, harmittelee Kuusisto. ”Ei tässä tilanteessa uskalla mitään ostaa”.

Kuljetusliike Tyvin Oy:n toimitusjohtaja Heikki Tyvi on vahvasti työaikadirektiiviä vastaan

– Työn pitää totta kai olla inhimillistä. On kuitenkin sanoinkuvaamatonta että ainoastaan yhden ammattiryhmän työaikajärjestelyihin puututaan tällä tavalla. Työaikadirektiivi tekee töiden suunnittelusta mahdotonta, koska ruuhkien, liukkauden tai lastausvaikeuksien vuoksi aikatauluihin tulee aina muutoksia. Jatkuvan reservin ylläpito puree katteisiin ja johtaa siihen että autoilijasta tulee katoava luonnonvara. Työaikadirektiivi puuttuu  yrittäjyyden perustaan ja olen vahvasti sitä mieltä että tätä ei voi sallia.

Dieselveron palautusjärjestelmästä Heikki Tyvillä on myös selkeä näkemys:

– Kaikki alennus on tietty tervetullutta, mutta polttoaineveron nousuun nähden kompensoinnin määrä on huomattavan pieni.